Tanssi niin kuin soittaisit

Oppimisen iloa musiikkiin tanssimisen näkökulmasta, ilman tiettyjä askelkuvioita ja sovittua tanssitekniikkaa. 

Olipas kivat opetuspäivät Nurmeksessa Tanssikerho Täysikuun vieraina. Kiitos kaunis mukana olleille tanssijoille, järjestäjille ja tietty aina yhtä upealle miehelleni, Lasse Paasikolle! Oli ihana palauttaa itsellekin mieleen ihan käytännön tasolla se, että parhaimmillaan parin kanssa tanssiminen on nautinnollista yhteistä liikettä soivaan musiikkiin ja että vähemmän on oikeasti niin paljon enemmän.

Teen tässä teille kaikille paljastuksen, jonka aika moni taitaa tietääkin. Lassen ja minun yhteinen taival on alkanut tanssilattialla, kauan sitten,  tuosta nimenomaisesta yhteisen liikkeen tunteesta joka monen muun tekijän lisäksi aiheutti melkoisen myllerryksen sen hetkisessä elämäntilanteessa. Oman työni eli tanssinopettamisen näkökulmasta tuo kohtaaminen sai aikaan sen, että jouduin kyseenalaistamaan omaa paritanssikäsitystäni ja se lähti muokkautumaan uuteen suuntaan. Olin siihen mennessä paritanssinut paljon, sekä kilpa- että seuratanssikentällä lähes 20 vuoden ajan ja myös opettanut paritanssia pitkään. Pidin tanssin tärkeimpinä kulmakivinä lajinomaista tanssitekniikkaa ja kuviomateriaalia ja niiden varioimista monipuolisella tavalla. Sitten minua hakee tanssimaan mies, jonka tanssiminen ei perustu perinteisiin tapoihin tanssia tuttuja tanssilajeja, mutta jonka kanssa tanssiminen on monipuolista ja musikaalista.  WHAT? Eikö toimivaan tanssiin tarvikaan osata cha chan tai hitaan valssin tekniikkaa, eikö monipuolisuus synnykään peruskuvioista ja niiden soveltamisesta? Tässä tapauksessa toimivuus syntyi musiikin tunnelman mukaisesta, kävelyyn ja painonsiirtoihin pohjautuvasta yhdessä liikkumisesta, jolle ei pystynyt antamaan yksittäisen tanssilajin leimaa. Näiden havaintojen pohjalta ryhdyimme miettimään, saisimmeko jaettua asiaa eteenpäin tanssinharrastajille opettamalla tanssimista puhtaasti soivan musiikin lähtökohdista.

Mitä sitten tapahtui? 

D5A69804-48BE-47D3-B038-B78650E43505Ensimmäiset ”musikaalisen tanssin” kurssit taidettiin tanssia Kalajoella keväällä 2003 ja sen jälkeen olemme pitäneet niitä epäsäännöllisen säännöllisesti erilaisina kokonaisuuksina eri puolilla Suomea. On ollut muutaman tunnin teemoja yksittäisestä rytmiperheestä, yhdistettyjä tanssimusiikin rytmiikkaluentoja  ja tanssi –juttuja ja kahden päivän kokonaisuuksia. Laajin lienee Tanssikoulu Aaltoselle tehty kolmen päivän kokonaisuus, sattumoisin samaisena helmikuun viikonloppuna jo tovi sitten. Tämän viikonlopun suunnitelmaan palasimme kun rupesimme miettimään Nurmeksen kokonaisuutta. .

 

 

 

Kurssien peruslähtökohta

Näiden kurssien perusajatuksena on siis auttaa oppilaita ymmärtämään soivan musiikin rytmisiä perusteita ja luomaan parin kanssa yhteiseltä tuntuvaa tanssia musiikillisista lähtökohdista käyttäen hyväksi niitä rakennuspalikoita mitä matkan varrella on mukaan tarttunut. Kursseilla pärjää siis mukana hyvinkin aloitteleva tanssija, koska musiikin rytmiin sovitetuilla painonsiirroilla ja kävelemällä saa jo luotua varsin kelpoa tanssia ja siihen saa helposti lisää musikaalisuutta vaikkapa seuraamalla kappaleen rakennetta. Pidemmällä oleva tanssija voi kaivella takataskustaan kävelyn ja painonsiirtojen lisäksi erilaisia tanssilajeihin liittyviä rakennuspalikoita —tanssitekniikkaan tai –kuvioihin liittyviä sellaisia. Tosin tietoinen valinta kursseilla on se, että tuntien aikana aiemmin opitut tanssikuviot tai totutut tavat rytmittää askelia ovat pääsääntöisesti pannassa 🙂  Tämä siksi, että viejät joutuisivat oppimaan pois tutusta ja turvallisesta tavasta tanssia ja seuraajat joutuvat olemaan erityisen ”kuulolla”, koska eivät pysty samalla tavalla ennakoimaan asioita kuin silloin kun tiedetään että perusaskelikolla ja peruskuvioilla on tietty askelrytmiikka.

Nurmeksen päivät koostuivat seuraavista kokonaisuuksista:

Rytmiikan ja musiikkiin tanssimisen työpaja / foksi, fusku ja niiden variaatiot / pe klo 18-21

Koska tämä osio oli kokonaisuuden ensimmäinen, tässä käytiin läpi rytmiikan perusteet (iskut, tahdit, fraasit) ja tehtiin harjoituksia, joissa nämä olivat pääroolissa. Tämän jälkeen pystyttiin jo toteamaan, että pelkästään toteuttamalla hitaita, tuplahitaita ja nopeita painonsiirtoja tanssiasentoja ja –otteita varioiden saadaan aikaiseksi monipuolista ja musiikin perusrytmikerroksen kanssa synkronissa olevaa tanssia ilman että ollaan tanssittu askeltakaan mitään tiettyä tanssilajia.

IMG_0809Musiikin eri kerroksiin (perus-, karakterinen- ja  melodiarytmikerros) tutustumalla päästiin käsiksi tavallisimpiin tasajakoisiin lavoilla soitettaviin polkasta johdettavissa oleviin tanssirytmeihin : foksi, shufflerock (jive), trioli ja beat. Humppa jäi vähän vahingossa käsittelemättä, se olisi kuulunut mukaan tähän kategoriaan.

Opimme mitkä rytmiset elementit tekevät foksista foksia, mitkä kuuluvat mukaan perinteisessä jivebiisissä jne. ja testailimme erilaisia tapoja tanssia näitä tanssirytmejä luovalla tavalla uusia asioita kokeillen, käyttäen vanhoja tuttuja elementtejä tanssin mausteina. Totesimme illan aikana myös tanssibiisien selkeän ja johdonmukaisen rakenteen ja harjoittelimme keinoja luoda tanssia, joka on yhteydessä biisin rakenteeseen.

Rytmiikan ja musiikkiin tanssimisen työpaja / valssit ja tango  / la klo 10-12

Ensimmäisessä kokonaisuudessa mukana olleet rytmiikan perusteet ja  biisin rakenteeseen liittyvät asiat olivat vahvasti mukana tässäkin osiossa ja niitä sekä luovaa tapaa tanssia sovellettiin valssin, hitaan valssin ja tangon maailmaan. Paras kommentti tässä kokonaisuudessa taisi olla järjestävän seuran Annin huudahdus : ” Jos valssia saa tanssia näin niin muakin saa jatkossa hakea valssille!”. Hitaan valssin kohdalla jäin itse pohtimaan musiikin  ja tanssilajille perinteisen, nousuihin ja laskuihin pohjautuvan tanssitavan suhdetta —musiikin poljennossa mikään ei sinällään houkuta nousuihin ja laskuihin, mistäköhän tuo tanssitekninen asia on hitaaseen valssiin alunalkujaan tullut? Se tapa, jolla Nurmeksessa löydettiin yhteys musiikin soljuvuuden ja tanssijoiden liikkeen välille on silmälle vähintään yhtä kaunis tapa toteuttaa tanssia.

Rytmiikan ja musiikkiin tanssimisen työpaja / lattarit / la klo 13-16

Lattariosiossa pureuduttiin muita osioita enemmän myös kehollisuuteen ja tanssitekniikan perusteisiin. Tässä lajiperheessä kehossa olevat vastakkaisuudet  (isolaatiot, rotaatiot) ja painontunne kohti lattiaa ovat asioita, joita on vaikea sulkea pois. Rytmiikan näkökulmasta pyrimme yhdessä ymmärtämään asioita, joiden karakteeri on samanlainen sekä musiikissa että tanssilajien perusteissa. Luova ote säilytettiin kuvioiden rakentamisessa ja tällä tavalla saatiinkin aikaan ihanan vapaata ”biletanssia”.

Summa summarum….tanssinopettajana tulen varmasti edelleen pitämään opetuksen peruspilareina kehollisuutta ja eri tanssilajeille tyypillistä perustekniikkaa ja kuviomateriaalia, mutta oli ihastuttavan virkistävää unohtaa tämä näkökulma hetkeksi ja muistuttaa mieleen, että se kaikista paras tanssi syntyy siitä, että irrottaudutaan kaikesta opitusta ja annetaan tanssin syntyä hetkessä elämällä musiikkia yhdessä parin kanssa.

KIITOS!

Samaisesta asiasta löytyy tekstiä myös Oamkin paritanssinopettajien blogista vuodelta 2013.

IMG_0824.jpg

Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s