TANSSIKASVATTAMISEN HELMI no1

 

Useissa tanssikouluissa on viikkoryhmien lisäksi jonkinlaisia erikoiskoulutusryhmiä, joissa mukana olevat oppilaat pääsevät tanssin pyörteisiin astetta tiiviimmin ja syvemmälle kuin viikkoryhmissä käyvät oppilaat.  Meidän omassa koulussamme on nyt muutaman vuoden ajan ollut TanssinTahti Trainees- eli TT-ryhmiä, joilla on ollut hyvin monenlaisia lähtökohtia ja tavoitteita.

Olen saanut katsoa sivusta ryhmien toimintaa ja olla jonkin verran osallisenakin siihen joidenkin ryhmien osalta ja olen tässä vuosien saatossa ihaillen seurannut opettajien tanssikasvattajana toimimista. Miten huikean hienoja kokemuksia nämä TT-ryhmien opettajat antavatkaan oppilaille, joiden kanssa he saavat olla paljon tiiviimmässä kosketuksessa kuin normaalin ryhmän. Opettajat ja ryhmä muodostavat tiiviin yksikön, joka työskentelee yhdessä kohti sovittua päämäärää ja tekee parhaimmillaan yhteistyötä useiden vuosien ajan. Oppilaista tulee ”omia” ja tärkeitä, opettajasta tulee oppilaille enemmän kuin opettaja —aikuinen kaveri, joka kulkee rinnalla ja auttaa eteenpäin monenlaisissa eteen tulevissa asioissa ja jolle kenties uskotaan asioita, joita ei uskalleta sanoa muille aikuisille. Onko upeampaa tapaa olla aikuinen ja tanssinopettaja?

Näyttökuva 2018-4-10 kello 18.44.47Kuvassa  koulumme ensimmäinen, Limingan toimipisteen TT-Kids ryhmä vuodelta 2014 takaa,   Suurin osa näistä tytöistä tanssii edelleen, osa Limingassa ja osa myös Oulussa Citydancella, tytöt ovat edelleen Maikille tärkeitä ja Maikki on heille tärkeä —vielä myös monen opettaja. Esitys ”Minnies´great adventure” ,kor. Marjukka Koivuniemi

Olen vuosien varrella käsitellyt TT-ryhmien opettajien kanssa monenlaisia tilanteita —on pohdittu motivoinnin ja sitoutumisen opettamista, on haettu käytännön keinoja uskon valamiseen sekä itseen tanssikasvattajana ja koreografina mutta myös oppilaisiin tanssijoina, lisäksi käsitellään ihan ”arkisia” puvustukseen ja liikemateriaaliin liittyviä asioita. Mutta, olemme myös pohtineet myös isompia, muuta elämää määritteleviä asioita:  Miten pitäisi suhtautua, jos oppilas kertoo jotain luottamuksellista josta pitäisi varmaan kertoa eteenpäin? Mitä pitäisi tehdä, jos näkee että joku oppilas yhtäkkiä vetäytyy tai laihtuu tai muuttuu erilaiseksi kuin ennen?

Olen äärimmäisen ylpeä jokaisesta tanssikoulun opettajasta, joka on ottanut vastaan haasteen työskennellä TT-ryhmän kanssa —tämä työ vaatii sitoutumista ja itsensä likoon laittamista ja pitää lisäksi  sisällään paljon vastuuta nuorten ihmisten kokonaisvaltaisesta kehittymisestä. Mutta, miten hienoja kokemuksia opettajat ja oppilaat yhdessä saavatkaan, ryhmässä syntyneitä ystävyyssuhteita ei korvaa mikään ja opettajan ja oppilaiden erityinen suhde jää olemaan vielä pitkään sen jälkeen, kun ryhmän jäsenet ovat lähteneet omille teilleen.

Tanssikoulumme toimii paikkakunnilla, joissa pysyvää tanssikoulutoimintaa on tarjolla vain vähän, vältämme tietoisesti isoja kaupunkeja, haluamme tuoda tanssiharrastuksen aloittamisen lähelle kotia. Isommissa tanssikouluissa erikoiskoulutusryhmiin on usein pääsykokeet, jolloin mukaan valikoituvat tanssillisesti ja ilmaisullisesti taitavimmat hakijat ja ryhmä ottaakin opettajansa kanssa tähtäimeksi usein kilpailutoiminnan. Oulun lähistöllä Limingan kunnassa tanssitamme viikottain yli 300 lasta, nuorta ja aikuista ja siellä TT-toimintakin on ollut aktiivisinta ja ”perinteisintä” siten, että ryhmiin on viimeisinä vuosina ollut pääsykokeet ja ryhmien osalta on myös tehty yhteistyötä Oulussa toimivan Maikin toisen työpaikan, Tanssikeskus Citydancen kanssa.  Tänä keväänä Limingassa aloitti ihan uusi TT-minit ryhmä Noora-open kanssa. Limingan ryhmien lisäksi TT-ryhmiä on ollut Muhoksella Mimmin vetämänä ja Sastamalassa, jossa Elvira-ope on työskennellyt saman ryhmän kanssa jo usean vuoden ajan.

Viime kesänä Iin ja Kellon toimipisteiden vanhemmilta tuli meille viestiä kesällä 2017, että ryhmissä olisi tyttöjä, jotka haluaisivat treenata tanssia enemmän kuin kerran viikossa. Rosa-ope otti vastaan haasteen ja kokosimme ryhmän, johon saivat ilmoittautua halukkaat tytöt tanssitaustasta riippumatta ja tämän ryhmän matka on jakamisen arvoinen:

ROSA & ASEMAN TIMANTIT KOKONAISVALTAISELLA MATKALLA

Rosa-ope otti vastaan haasteen ja kokosimme ryhmän, johon saivat ilmoittautua halukkaat tytöt tanssitaustasta riippumatta, mukaan ilmoittautui seitsemän tyttöä. Rosa oli asettanut itselleen tavoitteeksi tehdä esityksen, jolla haettaisiin valtakunnaliiseen Arktiset askeleet- katselmukseen ja lisäksi osallistuttaisiin johonkin muuhun keväällä 2018 järjestettävään tanssitapahtumaan. Tytöt nimesivät ryhmän ”aseman timanteiksi” harjoittelupaikkansa, Haukiputaan aseman koulun mukaan.

Näyttökuva 2018-4-10 kello 18.42.27Ryhmän tanssijat ovat taitotasoltaan vielä tanssijantaipaleen alkupäässä, joten Rosan koreografin taidot laitettiin puntariin siinä, että esitykseen löytyisi teema, joka kantaisi ja liikemateriaali, joka olisi taitotasoltaan tanssijoille sopivaa. Rosa teki tämän ryhmän kanssa onnistuneen ratkaisun ja lähti alusta asti työstämään asiaa yhdessä tyttöjen kanssa. Esityksen teema, kiusattuna oleminen, löysi tiensä salille Rosan unista ja tuli sitä kautta esiteltyä tytöille, jotka innostuivat teemasta. Aihetta käsiteltiin tunneilla monelta eri kantilta sekä keskustellen että tanssien. Yhdessä pohdittiin millaista kiusaaminen voi olla, miten se ilmenee, miltä se tuntuu ja miten sitä voitaisiin ehkäistä. Tytöt olivat koko prosessin ajan aktiivisesti mukana luomassa esityksen materiaalia.

 

Rosa onnistui yhdessä aloittavien tanssijoiden kanssa luomaan esityksen, joka kosketti Arktisten askelten esiraatia ja tytöt pääsivät mukaan varsinaiseen katselmukseen. Tämä oli ryhmälle iso juttu, johon liittyviä asioita käsiteltiin alkukevään harjoituksissa —miten selvitään esiintymisjännityksestä, miten pystytään ilmaisemaan tunteita kehon kautta, miten uskalletaan esiintyä tapahtumassa, jossa on mukana myös hyvin pitkällä olevia ryhmiä ja tanssijoita. Esityksen kanssa käytiin myös Raahen Tulitansseissa ja kevään mittaan esiinnytään vielä koulun omassa Tanssin Tatsia -näytöksessä Haukiputaan Teatterikuopalla ke 16.5.

Rosalle opettajana antoisinta oli nähdä läheltä se kehitys, mitä tapahtuu kun lapsi tai nuori lähtee tällaiselle matkalle. Ensin kaikki on uutta ja jännittävää, mutta pikkuhiljaa jännitys häviää ja uskallus kasvaa sekä ryhmän sisällä toimimisesssa että esiintymisessä. Ryhmä on tiivistynyt matkan varrella, alkuun toisilleen vieraista tytöistä on tullut tiivis joukko, Rosa-opettaja on luonut läheisen ja henkilökohtaisen suhteen jokaisen tytön kanssa erikseen. On opittu toimimaan yhdessä luoden uutta ja hioen sitä eteenpäin, on jännitetty yhdessä, epäonnistuttu yhdessä  ja onnistuttu yhdessä —on eletty yhdessä tämän vuoden TT-hetket ….tanssitaitokin on kehittynyt ja halu kehittyä on kasvanut, mutta kaiken muun rinnalla se näin aikuisena sivustajakatsojana tuntuu toissijaiselta!

Kuvassa Aseman timantit esityksessä ”Kiusattu”, kor. Rosa Timonen ja ryhmäNäyttökuva 2018-4-10 kello 18.46.45

 

 

 

 

Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s